Uuhet

Uuhia meillä on noin 300 (luku hieman vaihtelee). Suunnitelmissa on kasvattaa uuhimäärä noin 400 uuheen. Rodultaan uuhet ovat pääosin Texeleitä, mutta osa vanhemmista uuhista on vielä risteytysuuhia. Tavoitteena on kuitenkin siirtyä vähitellen kokonaan puhtaaseen Texel katraaseen, joten risteytysuuhet vähenevät koko ajan luonnollisen poistuman kautta. Tosin yksi puhdasrotuinen suomenlammas meiltä vielä löytyy, sillä se on hankittu sitä varten, että saan hienoa villaa käsityöharrastuksiini. Texelin villa on melkoisen karkeaa ja esim. huovutuksessa suomenlampaan villa on helpommin työstettävää. Texelit ovat väriltään valkoisia, mutta meillä on muutama musta uuhi. Pitäähän katraassa joku "mustalammaskin" olla.

Karitsoita meillä syntyy aina keväisin. Joskus karitsoinnit ovat ajoittuneet jo ihan tammikuun alkuun ja välillä taas vähän myöhäisempään ajankohtaan, kuten esim. keväällä 2008 jolloin poikimiset alkavat vasta pääsiäisen jälkeen. Karitsoita syntyy keskimäärin 1,7 per aikuinen uuhi. Nuorilla keskiarvo on hieman alhaisempi. Emot hoitavat karitsansa hyvin ja koska vuonuekoko on sopiva eivät karitsat tarvitse lisäruokintaa. Karitsoilla on ns. karitsakammareissa (joihin emot eivät pääse) tarjolla vapaasti karitsarehua, joka maistuu niille hyvin. Kun emot karitsoineen siirretään laitumille ei karitsoille enää anneta ylimääräisiä rehuja. Laitumet ovat apilapitoisia ja karitsat kasvavat tällä ruokinnalla hyvin. Jotkut jopa niin hyvin, että niille ei edes ehdi saada 4 kk painoa, sillä ne ovat jo lähteneet teuraiksi ennen sitä punnitusta.

Karitsat kerätään paimenkoirien innokkaalla ja taitavalla avustuksella säännöllisesti punnittaviksi ja painonnousua seurataan tarkasti. Samalla voidaan tehdä tarvittavia hoitotoimenpiteitä, kuten madotuksia ja muita käsittelyitä. Laitumella on lampaille aina tarjolla raikasta vettä, suolaa ja kivennäisiä. Siirtoja laitumien välillä tehdään paimenkoirien avulla sekä kuljettamalla lampaita erityisesti niitä varten rakennetulla kuljetuskärryllä.

Lampola

Lampola on ns. kylmälampola, jossa lampaat viihtyvät hyvin. Lampolan on suunnitellut Tapio ja hän on suunnitelmissa toteuttanut monia sellaisia ratkaisuja, jotka tekevät työnteon mahdollisimman tehokkaaksi ja sujuvaksi. Ruokinta tehdään lähes täysin koneiden avulla, kuten myös kuivitus. Lampolan läpi kulkee käytävä eli ruokintapöytä, joka on niin leveä, että siinä pystyy ajamaan traktorilla. Väkirehun varten on Tapio suunnitellut traktorin perässä vedettävän kärryn, josta väkirehu johdetaan lampaiden eteen.  Väkirehuseoksen Tapio tekee itse käyttäen kuivuria apuna. Seos on aina sen mukainen mikä tuotantovaihe on menossa. Seoksessa on mukana myös kivennäiset, joten vain suolakivi tarvitsee laittaa karsinaan tarjolle. Säilörehu jaetaan samoin traktorin perässä vedettävällä rehusilppurilla. Samalla silppurilla hoidetaan myös kuivitus. Ruokintapöytä on ylempänä kuin karsinat ja alkusyksystä lampaat nousevatkin karsinan reunassa olevalle kynnykselle, jolloin ne ylettyvät hyvin syömään. Talven mittaan kestopehku nousee ylemmäs ja ylemmäs ja lampaat pääsevät edelleen syömään yhtä helposti kuin syksylläkin. Juotto hoidetaan automaattikupeista. Vesiputkissa kiertää koko ajan lämmin vesi, joka pitää juomaveden sulana myös kupeissa.

Siitospässimme

Meillä on käytössä yhteensä 5 siitospässiä. Kaikki siitospässimme on ostettu Lauri Leinoselta. Lyhennyksistä sen verran, että rotu ilmoitetaan tunnuksella TT1 = Texel, TS8 = Texelin ja suomenlampaan risteytys (numero kertoo, että lampaassa on kahdeksasosa suomenlammasta), Idlas = lampaan numero koko Suomen tarkkailussa mukana olevan lammaspopulaation sisällä, Käyttökorva = numero, joka lampaalle on annettu kotitilallaan, eri sukulinjat merkitään kirjaimin (esim. B, H, J, M ...). Muita tärkeitä tietoja ovat Indeksi, joka kertoo kuinka hyvä periyttäjä pässi on (keskiarvo sata, yli sen on keskitasoa parempi, alle sadan keskitasoa huonompi)

Hemuli

Hemulilla on nyt muutama vuosi siitospässin uraa takana. Tulos näyttää ihan tavanomaiselta.

Sitten faktatietoa Hemulista:

Tässä tietoja Hemulin jälkeläisistä:

Hemulin 4 kk indeksi on 94 (vuoden 2007 lopussa), jälkeläisiä indeksissä on mukana 120.

Olavi

Olavi on kunnostautunut hyvin siitospässinä. Sen jälkeläiset ovat kasvaneet hyvin ja tulleet varhain teuraskypsiksi. Olavi on mukava herrasmies, jonka käsittely on helppoa.

Sitten faktatietoa Olavista:

Seuraavassa tietoja Olavin jälkeläisistä:

Olavin 4 kk indeksi on 102 (vuoden 2007 lopussa), jälkeläisiä indeksissä on mukana 216.

Esko

Eskolla on nyt muutama vuosi siitospässin uraa takana. Esko näyttää olevan keskitason siitospässi.

Sitten faktatietoa Eskosta:

Seuraavassa tietoja Eskon jälkeläisistä:

Eskon 4 kk indeksi on 92, jälkeläisiä indeksissä on mukana 121.

Hessu

Hessulla on muutava vuosi takana siitospässin uraa. Uusimmista tulokkaista se on jättänyt parhainta jälkeä. Toivotaan, että sama suuntaus jatkuu

Sitten faktatietoa Hessusta:

Tässä tietoja Hessun jälkeläisistä:

Hessun 4 kk indeksi on 119 (vuoden 2007 lopussa), jälkeläisiä indeksissä on mukana 108.

DK

DK on Tanskantuontipässi. Sillä on nyt pari vuotta siitospässin uraa takana. Mitään loistotuloksia ei vielä ainakaan ole tullut, mutta katsotaan miten poika pärjää jatkossa.

Sitten faktatietoa DKsta:

Tässä tietoja DKn jälkeläisistä:

DKn 4 kk indeksi on 95 (vuoden 2007 lopussa), jälkeläisiä indeksissä on mukana 93.

* Vuonna 2007 oli tosi huono rehutilanne ja karitsat jouduttiin ottamaan muutamaksi viikoksi sisäruokintaan. Tämä näkyi välitömästi kasvuissa negatiivisesti