|
Otsikko Villen pennut
|
 |
Knutstas Mille-Ville |
|
tittelit: |
GkVallH Pr, Paimenkoirayhdistyksen Perusrata |
|
rekisterinumero: |
REGV1555/2004, ER45492/05 (SKL), J1343/04u (SPKY) |
|
syntymäaika: |
5.5.2004 |
|
sukupuoli: |
uros |
|
väri: |
mustavalkoinen |
|
lonkat: |
vasen A, oikea B |
|
kyynärpäät: |
terveet, siis 0/0 |
|
silmät: |
ok (pentuna) / ok (aikuisena, 7.12.2005, 30.11.2006, 3.12.2007) Geenitestattu, tulos: normal, ei periytä cea:ta |
|
kasvattaja: |
Monika Hildebrand, Ruotsi |
|
omistaja: |
Päivi Nietosvaara |
|
Ville saapui Suomen
Kiikalaan 4.7.2004. Ville on hieman sukua toisen koiramme, Tepon, kanssa.
Tepon isänemä on sama kuin Ville
Villen kisaura alkoi keväällä 2006. Lähdimme vähän ex tempore ekoihin kisoihin emmekä olleet lainkaan harjoitelleen lampaan kiinniottoa tai niiden häkitystä. Muut osasuoritukset menivätkin aika hyvin, mutta tuota kiinniottoa ja häkitystä pitää vielä harjoitella. Villellä on luonnolliset hyvät flankkaukset. Lampaita Ville lähestyy rauhallisesti ja saa ne liikkeelle hyvällä tempolla. Tasapainoharjoituksessa se tasapainottaa lampaat hienosti minulle vaikka kulkisin minkälaista kiemurauraa. Eläintenlukutaitoa (ns. djurkänslaa) olemme myös harjoitelleet ja Ville lukee hyvin lampaiden aikeita eikä siltä pääse yksikään lammas karkuun. Poispäinajo sujuu Villeltä rauhallisen varmasti. Ville alkaakin olla valmis kolmosluokan kokeisiin (vaativin luokka). Ville kulkee rauhallisen määrätietoisesti suoraan kohti lampaita ja osaa itse tasapainottaa lampaita niin, että ne kulkevat suoraa linjaa. Yleisvaikutelmana Villen paimentamisesta voi todeta, että se on rauhallinen ja vakaa. Voimaa on myös niin paljon etteivät lampaat uhittele sille, vaan kulkevat kiltisti Villen osoittamaan suuntaan. Kaiken tämän lisäksi Ville on muutenkin tosi mukava ja helppo koira. Ei reagoi laukauksiin ja suhtautuu kaikkeen uuteen uteliaan innokkaasti. Ville on aivan loistokoira!
Valitettavasti Villen siitosuroksen ura loppui lyhyeen. Villen isä Tweed on sairastunut PRA silmäsairauteen ja koska tuo sairaus on tämän päivän tiedon valossa resessiivisesti periytyvä, ei Ville ole enää käytettävissä jalostukseen. Villenhän ei itsensä välttämättä tarvitse sairastua, mutta se voi välittää geeniensä kautta sairautta osalle jälkeläisistään. Jos ja kun PRA sairauteen löytyy geenitesti, kannattaa kaikki Villen jälkeläiset testauttaa, jotta tietää onko joku niistä saanut sairausgeenin. Resessiivisesti periytyvä vikahan on sellainen, että koiran on saatava viallinen geeni sekä äidiltään että isältään, jotta se itse sairastuisi. Jos vika on peritty vain toiselta vanhemmalta, ei koira itse sairastu, mutta voi kylläkin periyttää viallisen geenin osalle jälkeläisistään.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tuloksia kisoista: | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
n
emän emä. Villen veli Mirk muutti puolitoista vuotiaana tänne Suomeen ja
vieläpä ihan lähelle meitä. Tosi mukavaa treenata velipojan kanssa, jonka
paimennustyyli kaikenlisäksi on aivan samanlainen kuin Villellä. Villen
paimentaa pehmeästi ja päättäväisesti. Villitkin lampaat
rauhottuvat nopeasti Villen paimentaessa, sillä ne huomaavat pian, että
Ville ei aio syöksyä niitä pöllyttämään tai muutenkaan turhaan
hätistelemään. Silti Villessä on tosi paljon voimaa ja vähän
raskaampiliikkeisetkin lampaat väistävät suosiolla sen edestä. Sisätiloissa
Ville työskentelee itsevarmasti ja rauhallisesti. Se ei pelkää mennä seinän
ja lampaiden väliin eikä väistele uhittelevia lampaita. 1) Lampaat karkasivat varikolle jaon jälkeen. Tuomari huusi minulle ok, mutta koska en
kuullut mitä hän sanoi, käännyin kysymään "että mitä". Koiran olin tietty komentanut maahan lampaiden väliin.
Kun käänsin selkäni kysyäkseni tuomarilta mitä hän tarkoitti, karkasi kolme lammasta varikolle.
Siis täysin oma syyni. No, se tästä opittiin, että jatkossa keskityn täysillä koiraan ja lampaisiin, enkä katselle muualle.
2)Nosto oli vino, kun en viheltänyt koiraa ensin kunnolla lampaiden taakse (oma vikani).
Näin yksi lammas karkas täyttä laukkaa takas varikolle.
3) Jr-SM kisoissa oli tänä vuonna käytössä ikäsakko, jolloin kaksi vuotta täyttänyt koira menetti saamistaan pisteistä
kolme pistettä ns. ikäsakkona. Eli Villen oikeat pisteet olivat 82.
Tässä kuva Villen isästä
Tässä taas kuva Villen äidistä
Villen sukutaulu:
|
i
Zill DK17803/98
|
ii
Glaslyn Will |
iii
Eryri Will |
|
iie Bronwen |
||
|
ie Sif DK20171/96 |
iei
Glen |
|
|
iee
Lynn |
||
|
e GK Vallh Pr
|
ei
GK Vallh Pr
|
eii
Int Supr Champ
|
|
eie
Queen |
||
|
ee
GK Vallh Pr
|
eei
Supr Ch-91/94
|
|
|
eee
Lynn |
Villen isä, Zill (kutsumanimeltään Tweed), vaikuttaa Tanskassa. Se on menestynyt suurissa paimennuskisoissa erittäin hyvin ja sen vielä nuorissa jälkeläisissä on erittäin vahvaluonteisia ja tehokkaita paimenkoiranalkuja. Monet menestyksekkäät paimenkoiraihmiset ovat ottaneet Tweedin pennun tähdätäkseen sen kanssa isoille kilpailuareenoille.
Villen äiti, Moa, työskentelee nautatilalla ja on vahva sekä tasapainoinen luonteeltaan. Moa on vahvaa emälinjaa, josta on tullut useita hyviä kisa- ja työkoiria. Moa on mustavalkoinen, keskikokoinen ja lonkiltaan terve.
Villen isoäiti, Kim, on tuotu Skotlannista Ruotsiin. Sillä on 40 pentua. Kim on ollut toisella sijalla Ruotsin SM-kilpailuissa sekä tullut neljänneksi nauta-SM kisoissa. Lisäksi Kim on Ruotsin yleismestari vuodelta 1997. Kim on ollut mukana maajoukkueessa ja EM-kilpailuissa.
Villen isoisä, Craig, on syntynyt vuonna 1993. Mosse osti sen vuoden vanhana, jonka jälkeen aloitti koulutuksen. Craig oli suuri ja voimakas uros eikä mikään helpoin ohjattava. Craigilla oli suuri työskentelykapasiteetti ja se on jättänyt jälkeensä 50 pentua. Craigin meriittejä ovat Ruotsin Mestaruus (lampailla) vuosilta 1997 ja 2001. Vuonna 2000 Craig sijoittui neljänneksi. Maajoukkueessa ja EM-kisoissa Craig on ollut mukana 1998, 1999 ja 2000.